Ilo on oikein perinteinen arabi; tulinen ja tunteikas. Siitä siis löytyy temperamenttia ihan tarpeeksi yhdelle pienelle hevoselle, mutta silti se osaa olla myös oikea herrasmiesten herrasmies! Ilo on käsiteltäessä melko hankala, koska se on kova menemään, ja täten on aina kädet kovilla kun sitä lähtee taluttamaan edes paria metriä.. se on myös oikein kova poika steppaamaan, ja varpaat ovatkin tuon tuosta vaarassa jäädä pojan alle. Ilo on useimmiten kuitenkin kiltti - menohaluistaan huolimatta - ja pyrkii olemaan purematta tai potkimatta hoitamisen ajan. Mutta silloin tällöin ei poika vain yksinkertaisesti voi vastustaa kiusausta, ja silloin se onkin oikea kunnon näykkimiskone! Missään nimessä ei Ilolle myöskään saa antaa makupaloja, koska se jos jokin ruokkii sen näykkimisintoa. Myös laitumelle päästäessä pitää olla tarkkana, ettei saa kaviota otsaluuhun pojan heitellessä pukkeja oikein elämänsä innosta! Ilolla on arkoja paikkoja harjattaessa niin jalkoväli kuin pääkin. Päätä harjatessa täytyy olla hellävarainen ja rauhallinen, koska muuten voi Ilo säikähtää liiaksi.

Ilo on isänsä tavoin luottavainen hevonen, kunhan on saanut ensin tutustuttua hoitajaansa, ja yhteistä taivalta on jonkin verran jäänyt jo taakse. Silloin Ilo on melko mukava hoitaa - se tottelee "Ei!"-käskyä lähes moitteettomasti, eikä ole näykkimässä. Myöskään Ilo ei yritä rynniä taluttaessa, mutta sitäkin enemmän se sitten steppaakin - ja näyttää kaula kaarella ja häntä pystyssä menevänä oikein komealta ilmestykseltä! Itseasiassa en olisi saanut Ilosta noita näykkimisjuttuja ja muita edes tietooni, ellei olisi ollut välttämätöntä, että silloin tällöin joku muukin kuin minä sitä käsittelen. Vaikka kovinpina päivinä se on kyllä minullakin välillä suhteellisen hankalaa poikaa.. Muihin hevosiin Ilo suhtautuu hyvin, se ei ole mitään tappelupukari-tyyppiä, ja sen voikin huoletta päästää orilaitumelle. Se kuitenkin osaa myös pitää puolensa.

Ilo on lähinnä ihan vain harrasteratsu, olen sen kanssa nyt hieman harjoitellut westernin alkeita, ja se tuntuu olevan ihan hyvä vastaanottamaan painoapuja (ja erilaisia huudahduksia..). Mutta se on toki peruskoulutettu englantilaiseen tyyliin, ja osaa täten ratsuna olemisen perusteet. Väistöistä se tuntuu tykkäävän, vaikken niitä sille vielä olekkaan opettanut - se menee yleensä erisorttisia väistöjä kun pitäisi mennä poispäin uralta kentän sisäpuolta kohden, ja muutenkin käännöksissä ja sensellaisissa se menee usein erittäin hienosti. Ilo onkin hyvä kääntymään, se kääntyy vaikka 360 astetta paikoilteen.. Ilo on myös helppo saada kulkemaan "koottuna" vaikka mentäisiinkin ihan pitkillä ja löysillä ohjilla. Tosin siinä on riskinsä, koska poika on hieman säikkyvää ja vauhkoontuvaa laatua, niin aina ei hyvää seuraa kun harjoittelee pitkillä ohjilla (itselläni on ruma tapa ratsastaa ylipitkillä ohjilla).. Pari kertaa on Ilo hypännyt jopa pystyyn ratsastettaessa, mutta yleensä se tyytyy pukkeihin kun joku vaivaa sitä.

Päiväkirja, valmennukset