Korva. Ei ole vaikea arvata mistä tämä hilpeä hevonen on lempinimensä saanut, suuret hörökorvat ovat ensimmäinen asia minkä siitä näkee. Korva on hyvin ihmisrakas ja seurallinen eläin, se rakastaa hyppäämistä ja toimii erinomaisesti sekä maasto- että rataesteillä. Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn, kuten joku viisas jossain joskus sanoi. Korva on aina innolla mukana kaikessa, vaikka perusluonteeltaan vähän hömelö onkin. Suuntavaistoa orilla ei ole nimeksikään, ratsastajan täytyy ohjata sitä tarkasti tai muuten se eksyy kahden esteen välillä. Ratsastajan pudotessa Korva pysähtyy niille sijoilleen, kerran se jatkoi eteenpäin ja eksyi metsään, sen jälkeen sitä ei ole saanut pois ihmisen läheltä millään.

Päiväkirja, valmennukset