Luonnekuvaus

Dusti on tammamaisen oikukas, siitä ei aina osaa ennustaa millä tuulella se sattuu olemaan. Aamulla se voi olla karsinassaan korvat ojossa hörisemässä kun taas iltapäivällä se kääntää tympääntyneenä takamuksensa. Ilkeä se ei ole, oikuttelukin ilmenee lähinnä perinpohjaisena kyllästymisenä ja laiskamatoiluna. Toisinaan pieni porkkananpala tai muu herkku piristää kummasti. Dusti hieman arastelee kuljetusta, se joutui kerran onnettomuuteen kilpailumatkalla ja on siitä lähtien suhtautunut etenkin ahtaampiin koppeihin varauksella. Isossa autossa ongelmaa ei ole, kunhan Dustin molemmilla puolilla on rauhalliset ponit. Kisapaikalla Dusti on hyvin valpas ja saattaa steppailla innostuneena narun päässä, mutta pysyy silti käsissä kunhan sille muistuttaa että tänne tultiin töihin eikä leikkimään.

Dusti on aina ollut hieman oikukas juoksija. Ostin sen alunperin sukunsa perusteella sileitä laukkoja kilpailemaan, mutta tammapa ei halunnut millään totella ja kilpailut menivät aivan pipariksi. Kerran ratsastin sillä vaihtelun vuoksi maastossa ja huomasin että tamma hyppäsi erittäin mielellään erilaisia maastoesteitä, siitä sain idean kokeilla tammaa risuilla ja Dustihan yllätti erittäin positiivisesti tykästymällä hommaan heti. Parhaimmillaan tamma on nopea ja varma juoksija, mutta toisinaan se saattaa vetäistä herneet nenuun jostain ennen kilpailua ja silloin sitä saa oikein houkutella juoksemaan. Pakolla tamma ei toimi ollenkaan, siitä on seurauksena vain paikalleen jumimista ja pystyyn hyppimistä.